Borneon matkaajien palattua Kuala Lumpuriin Markku ehti tehdä töitä viikon ennen kuin lensimme (Tuomas, Tuuli, Markku, Katja ja Otso) Kambodzan Siem Riepiin ihailemaan maailman suurinta uskonnollista rakennusta – Angkor Watia. 800 vuotta sitten Angkor oli mitä todennäköisimmin maailman väkirikkain kaupunki.

Aasialaisten turistien tyyliin mekin poseerasimme temppelin edustalla. Katja vielä näyttää japanilaisittain onnea symboloivaa veetä sormillaan.

Yksinäinen munkki keskittyi kirjaansa yhdellä Angkor Watin sisäpihoista. Läheltä huomasimme että teos ei ollutkaan pyhä kirja vaan matkaopas.

Yhdessä yli sadasta temppeleistä oli yli sata valtavaa muinaisen hallitsijan naamaa.

Toisissa temppeleissä oli satoja ihmisiä samaan aikaan. Kuvan tapauksessa taas olimme ainoita.

Jotkut temppelit olivat vielä metsien peitossa.

Välillä oli hauskaa.

Angkorin alueelta matkasimme jokiveneellä Battambangiin ja kohti Thaimaan rajaa. Markku puhaltaa Otsolle pelastusliiviä siltä varalta että kaikki ei menisikään hyvin.

Vastapäätä meitä istui paikallisia kelluvien jokikylien asukkeja.

Jokireittimme varrella asui tuhansia ihmisiä lähinnä kelluvissa taloissa. Erilaisista verkkoviritelmistä päätellen alueen pääelinkeino on kalastus. Vedenpinnan korkeus vaihtelee vuodenkierron aikana jopa kymmenen metriä, joten kelluvat, tai useiden metrien korkuisten paalujen päällä seisovat talot ovat tarpeen.

Poikkeuksellisen kuivuuden takia emme päässeet määränpäähämme jokiveneellä, vaan viimeiset kymmenet kilometrit matkasimme pick-upilla ensin käytännössä tietöntä pellonlaitaa ja sitten pölyistä hiekkatietä. Tuuli ja Katja pääsivät Otson ansiosta pick-upin sisälle yhdessä neljän muun matkustajan sekä kuskin kanssa. Tuomas ja Markku nauttivat auringonpaisteesta 14 muun matkalaisen kanssa auton lavalla. Markun lierihattu pilkottaa Tuomaan virnistävän naaman takaa.

Bangkokin värikästä liikennettä Tuulen kuvaamana.

Itse matkasimme välillä köyhien tapaan tuktukilla eli kolmipyöräisellä mopolla, jonka takapenkki on suunniteltu korkeintaa kolmelle hengelle. Ahtauden ansiosta mahduimme kaikki samaan kuvaan vaikka Tuulen kamera on vain Markun käsivarren päässä.

Veneitä odottelevat bangkoklaiset ja turistit ruokkivat kaloja leivänmuruilla. Vonkaleita oli satoja, tai jopa tuhansia, tappelemassa herkkupaloista.